Hiiiiiiii!
Postaus suomeks tänään! Paitsi tervehdys(lol)
Pitkästä aikaa! Mulla on kännykän netti temppuillu hirveesti, läppäri lakkas toimimasta ja iso kone ei toimi ollenkaan! Mutta läppäri onneks korjattiin! Ehkä vielä joskus iso kone ja kunnon netti niin pääsen pelaamaan ja voin oikeesti laittaa kuvia tänne blogiin!
Päässä pyörii monta asiaa joten laittelen tähän sekalaisia asioita jotka nyt mielessä!
Kaikkein kauhein asia on, kun oon tuolla töissä kahvitauolla lukenu lehtiä, siis että raskaana olevia naisia haukutaan. Siis tää menee niin yli mun ymmärryksen. Kuinka joku voi olla niin alhanen ja ikävä!! Eiks ihmiset tajuu miten paljon se haukkuminen satuttaa vai nauttiiks ne siitä jollakin sairaalla tavalla? Asia on lähellä mun sydäntä koska mua on koulukiusattu ja ystävätki joskus kiusannu, ja se on aivan älyttömän kauheeta. Pahinta on se kun kiusaajat pääsee kuin koira veräjästä. Siis kun mulla alko koulukiusaaminen ala-asteella ne laitto mut kuraattorille, ihan niinku mussa olis ollu jotain vikaa, ja sit mun kiusaajille ei tehty mitään. Siitä mä opin että se oli mun syy että mua kiusattiin ja että ne kiusaajat ei tehny mitään väärää, mikä on niin sairas ja kiero asia että sitä ei meinaa käsittää! Tähänkin päivään asti se mua kummittelee.
Sit mä vedän puoleeni ulkomaalaisia. Mulla ei oo mitään ulkomaalaisia vastaan, ei missään nimessä, mutta kun ne tulee juttelee sillai Moi oot kaunis nii ää mitä mun on tarkotus vastata?? Ärsyttää kun on niin erilaiset kulttuurit et ne ei tajuu kuinka häiritsevältä se tuntuu ku toinen koko ajan oot niin kaunis, oot niin ihana, haluun nähä sut. Ja mä en oikeesti jaksa alkaa opettaa niille suomalaisesta kulttuurista sun muusta, varsinki kun ne ei kuitenkaan tajua!! Ne on aluks sillei joo okei ymmärrän, mut kohta taas samaan vanhaan ketjuun. Ja en tiiä onko muilla tätä ongelmaa, mutta mä tunnun vetävän puoleeni ulkomaalaisia, ja siis nimenomaan miehiä. Mul on facebookissa tällä hetkellä 8 kaveripyyntöä joita en haluu hyväksyä koska ainakin melkein kaikki on jotain ulkomaalaisia joita en tunne ja joilla ei oo yhtään yhteistä kaveria mun kaa, ja se on vaan jotenki tosi creepy tunne kun ulkomaalaiset piirittää tolla tavalla. Ja mä oon tietty niin kiltti etten oikeesti osaa sanoo et voisitko mennä pois, en halua viettää sun kaa aikaa.
Ja aivan kauheeta kun tässä muutama päivä sitten yks mun kaveri kerto mulle että se tykkää musta paljon ja on aina tykänny. Siis tosi imartelevaa joo, mut se on kauheeta kun ei voi vastata niihin tunteisiin. Ja mä vielä yritän toipua edellisestä suhteesta, josta on köhköh 4-5 kuukautta köhköh, joten en vois vastata tunteisiin vaikka tuntisinki samoin. Ja kaiken lisäks tää kaveri ja mun exä on kavereita keskenään! Mietin vaan koko ajan et miten se mun exä reagois jos se mun kaveri kertois sille että tykkää musta, ja oikeesti salaa toivon et se kuulis tästä ja tulis mustasukkaseks, mut tiiän ettei niin tuu tapahtumaan ja loppujen lopuks mä en vois enää seurustella sen kaa muutenkaa et se mustasukkasuus vaan hankaloittas niiden kahen ystävyyttä joten ihan hyvä näin. Mä varmaan tarraudun ihan liikaa kiinni ja pitäis päästä jo siitä exästä yli mut mä oon ärsyttävän tyhmä ja hidas (lol) En osaa ees kuvitella ihastuvani viel kehenkää uuteen. Mut silti kaipaan suhteessa oloa ja kaikkea mitä se tarkottaa. Toivoton tapaus! (lolololol)
Sit mun pitäs ettii uus työpaikka!! Mut sitä ennen pitäs laittaa kasaan CV mikä on hankalaa kun osa tiedoista on mulla omassa kämpässä ja osa vanhemmilla. Työt loppuu ens kuun alussa ja haluisin kyl jonkin sortin kesälomaa, oli se sit töitten välissä tai uudessa työssä sit pieni vapaa. En kyl tiedä yhtään saanko töitä! Mut pidetään peukut pystyssä!
Ja kaipaan niin oikeeta omaa kämppää. Asun tällä hetkellä sairaalan yksiössä, mikä on melkein oma kämppä, paitsi että hoitaja seuraa mitä sä syöt, mitä sulla on jääkaapissa, missä kunnossa sä pidät kämppäs, mitä sä teet vapaa-ajalla, millon sä meet lomille minnekään. Tuun hulluks tässä. Sit kun mun omahoitaja ei oo melkein koskaan töissä se ei oo mun kaa ollu paljoa tekemisissä ja ei tiedä mun pärjäämisestä sun muusta nii ei oo mitään toivoa että pääsis eteenpäin! Tää nykynen asunto on askel eteenpäin edellisestä paikasta, mutta alkuhuuman jälkeen tekis mieli vaan huutaa et päästäkää mut pois! Ei saa laitettua ees kiinteetä nettiä. Ja kipulääkkeitä ei saa syödä ellei ole tarvittavana vaikka hoitajilla olis sun kipulääkkeitä olemassa. Heeeermot meeeeneeeee (lol)
Nyrjäytin sit nilkan koska muuten ei ollu tarpeeks ikävää. Se on ollu nyt yli kolme viikkoo kipeenä, töissä ollu tuskaa, ja sit kaupassa käynti sun muut. En oo pystyny tekee kunnon siivousta kämpässä kun sattuu niin vietävästi. Tiistaina kävin fysioterapeutilla, mut ei se osannu oikeen mitään tehdä. Sano vaan et paljon lepoa ja jos kahden viikon päästä vielä sattuu niin lääkäriin. Ketuttaa etenki kun nyt se kipu on tällä viikolla lisääntyny paljon. Ja töistä en voi kuitenkaan olla poissa. Yay.
Mä rakastan kevättä ja kesää, rakastan kaikkia vuodenaikoja nykyään, mutta on tää ollu tuskasta kun välillä on niin lämmin et vois juoksennella ympäriinsä shortseissa ja sit välillä on niin kylmä et takkikaan ei meinaa riittää. Ja päivisin on niin valosaa, se on ihanaa jos voi tuolla ulkona nauttia siitä, mutta koska mulla on liian kipee nilkka ulkona juoksemiseen joudun olee sisällä tuijottamassa telkkaria tai läppäriä mikä on vaikeeta kun sä et näe mitään kun on niin valosaa! Ja nyt on vaikee lukea kirjoja kun sattuu niin paljon ettei pysty keskittymään. Eli ihanaa kun tulee kesä! mut hemmetti ku tulee kesä.
Okei täs on varmaan ihan tarpeeks löpinöitä tältä erää, see you next time!
Kat
